PÄKÄPAIMENEN ME UUTISET KOIRAT KASVATIT PENNUT KUVAT LINKIT YHTEYSTIEDOT


Jupu




Rakkaalla lapsella monta nimeä, Jupsu oli nimittäin ensin Pro, kunnes Tero alkoi kutsumaan sitä Jupuksi. Sitten se oli Jupsu, hupsu-Jupsu ja Juukelispuukelis. Eikä sitä enää Proksi kukaan kutsu, joten hyvä nimi meni hukkaan. Jups on ensimmäinen kotiin jäänyt oma kasvatti, tosin olosuhteiden pakosta. Jupsulla on ranne epämuodostunut, ranne on luutunut omituisesti ja siitä puuttuu kannuskynsi. Kolmen viikon iässä ei ollut vielä tiedossa tuleeko pennusta edes elinkelpoista. Onneksi Jups on kuitenkin hyvin kevyt ja ketterä pieni sylieläin, joten satunnaisia ontumisia lukuunottamatta pieni bc elelee kotona edelleen varsin eläväisenä. Alunperin suunnittelin etsiväni Jupsulle kevyen harrastelukodin, mutta eihän se mihinkään meiltä enää lähtenyt.

Jupsu on perheen sohvakoira ja varsinainen kainaloinen. Se on aina tunkemassa vieraidenkin kainaloon, jos tilaisuus koittaa. Ulkona juostaan ja lujaa, mielellään roikutaan Roihussa kiinni. Tassustaan huolimatta tuo pieni pystykorvainen elukka on uskomattoman ketterä ja elastinen, ei ollenkaan emänsä Roihun kaltainen. Ja pienikin se on emäänsä verrattuna, korkeutta on n.51cm (mitä ei uskoisi sitä katsomalla!) ja painoa n.12kg, Roihu kun on puolestaan n.53cm korkea ja painoa 19kg! Pieni ero äidillä ja tyttärellä. Eipä Jupsu kyllä emäänsä luonteen puolestakaan muistuta. Jups on selkeästi ohjaajapehmeämpi ja kiihkeämpi, omaa hurjan hyvän taistelutahdon ja ahnekkin se on.




Suoraan sanottuna helppo kotikoira tämäkin, nuorempana teki päänsä kokoisen reiän sohvaan, jonka jälkeen elintilaa hieman rajattiin hetkeksi. Nykyisin lähinnä harrastanut ruokavarkauksia satunnaisesti, ei sen kummempaa. Tosin tämän ruokavarkausgeenin se on selvästi perinyt emältään...Jupsu ei välitä toisista koirista, se saattaa murahtaa, jos joku lauman ulkopuolinen tulee iholle, muttei haasta riitaa. Oma lauma on tärkein, etenkin Roihu! Lapsistakaan ei Jupsu juurikaan välitä, vaikka sohvalla aamuisin ryömiikin Ennan syliin ja rapsuteltavaksi. Siinä missä Priima leikkii lasten kanssa leluilla, Jupsu keskittyy ennemmin kyttäämään Roihua.

Jupsun kanssa ei ole oikeastaan harrastettu mitään, vähän tokoteltu ja jälkeä se on päässyt toisten "jämillä" ajelemaan. Hieman harmittaa kun tuo toko on jäänyt, tuosta olisi varmasti saanut oikein näpsäkän tokokoiran. Mutta siinä vaiheessa kun Jups jäi kotia, oli Priima vain vuoden ja Enna reilun vuoden...joten selityksiä riittää. Kaikesta huolimatta Jupsunen saa elellä ihan kohtuullisen aktiivista elämää, sillä pihapiirissä onneksi löytyy tekemistä ilman sen suurempia harrastuksiakaan. Kesällä vesipeto loiskii menemään isossa ojassa ja pääsee mukaan myös pihahommiin. Pyörälenkeille tai pidemmille lenkeille sitä ei mukaan oteta, ettei koipi rasitu liikaa. Jupsun kanssa elellään päivä kerrallaan ja katsellaan kuinka kauan jalka kestää. Operoimaan sitä ei aleta, ei amputointia tai ranteen jäykistämistä.